No ei hyvin alkanu tää päivä. Mun Suomessa asuvan veljen muija Sirpa soitti. Veljeni Hartsahan on niitä miehiä. Paremmin menis varmaan Huukollakin, jos olis myös. Vaan kyllähän se pitäs arvata, että jos lastaan paiskaa nimellä Huuko, ei sen elämä voi kovin ruusuista olla. No tää Sirpa on kai joku mentaalitapaus. Ihan monsteri. Ja neljä pentua niillä, miettikää. Sirpan motto on "On pakko vatkaa!" Sillon aina händyssä a/kaulin b/vatkain C/mattopiiska, kun sinne menee kylään.Kamalan kiree akka. Ja ahne. Kerranki se sano mulle, että "kyllä muut kummit nyt vähintään syntymäpäivinä ja jouluna muistaa kummilasta". Just joo! Oon sanonu sille, että mää en kuule tod. voi muistaa jotain yheksän vuoden takasia asioita! Oon kuulemma ollu kirkossa ja kaikkee, ei mitään muistikuvia. Että turha pummata lahjoja multa!
No nysse soitti, että "etkö sä ole ajatellu työtä hakea, terve nuori nainen ja koulutuskin". Mää että mulla on tässä ihan tarpeeks ressiä ilman työtäkin. Että hullunpaperit oon aatellu hakea! Siinä on kuulkaa työtä ihan tarpeeks, että keksii niille työkkärin muijille syitä, miksei voi mennä töihin.
Sit tää Sirpa vielä, tyhmäkö on, kysy että kuin sää oikein saat päiväs kulumaan. Ai kuin vai, mulla on ihan kauheesti toimitettavia asioita. Tänäänkin pitää lähtä ettiin Uffista Pikelle uusia tarralenkkareita ja hakee sille jostain Plistex-huulirasvaa. Pike ei nimittäin poistu koskaan Pitkänsillan väärälle puolen. Mieti sitä Sirpa! Jollakin voi olla elämä, vaikka sulla ei olis!
Huh, palaan näppäimille kun oon saanu pääni taas kasaan! Otan yhen pissen tossa ni hermot lepää!