Kyllä moni marsu taas ilahtuu, kun pukki tuo ihanii kalsonkeja, esim semmosii, joisson possun kuvia. Taikka sit niinku tos fotos, sarjakuvii. Oon miettiny tota joululahjatsydeemii. Et kyl musta ois aika outoa, jos kaikki sukulaiset ostais mulle pikkuhousuja joululahjaks. Niinku et isoisäni ja isäni olisivat esim koko mun elämäni ajan antaneet mulle erilaisia pikkuhousuja. Eiksiinois jotain epäilyttävää? Enot ja setät ja mummotkin ois vaan ostanu joka joulu pikkuhousuja. Kyl mä oisin alkanu miettiin, et mikä mus on vialla. Mut marsut, ne on eri maata, ne ovat iloisia uusista kalsongeista.

Muistelin täs erästä joulua. Lensin Teneriffalle ja tapasin siellä erään Jyrkin Espoosta, 34vee. Hänellä oli matkalaukullinen pissee mukana, Lapin Kultaa tölkeis. Tää Jyrki nimittäin epäili, et siihen paikalliseen pisseen on voitu laittaa jotain kemiallisia myrkkyjä, jotka aiheuttaa vaiks aivokuoleman. No mää menin sit Jyrkin hotla-huoneeseen lipoon niitä ruskeita ja kateltiin videolta sen aikasempii Tenen reissui. Se oli niinku ollu siel jotain kaheksan jouluu ja kuvannu aina videokameral. Et siin meni monta vuorokautta ku katteltii videolta niitä palmuja, hiekkaa ja asfalttii ja niitä pupei. Sit tää Jyrki avautu ja kerto et se ei oo ollu never muijan ka silleen. No mää olin et joo, et ookko sää sit ollu marsujen kaa ni se sano et se ei oo ollu kenenkään kaa. Sit se sano mulle, et "Erja, haluaisin antaa poikuuteni sinulle." Mää olin et niinku ai joululahjaks vai, ni se että jees. Toi olikin semmonen pattitilanne, ku aloin miettiin, et onkse poikuus kuitenkaan oikee lahja sit mulle loppupeleis. Et kuka siinä sit antaa ja kuka saa. Et niinku kuitenkin sellast periaatetta oon yrittäny noudattaa, et en anna lahjoja, mut otan niitä vastaan.

Enisvei, mää sit sanoin, et kyl mää olen sitä mieltä, et toi poikuus ei o semmonen lahja, jonka haluun.  Et haluisin mieluummin esim votkaa ja spraittii. Sanoin sille, et mieti Jyrki, mitä sun äitiskin sanois ku kertosit slle, et annoit poikuutes noin vaan jouluna Teneriffalla jollekki Erjalle. Sit se tajus itekki kuin hullu se meinas olla. Mää vein sen sitte transsu-pupiin, mut ei se osannu relata ees siellä, vaiks ne transsut oli tosi ihanii ja yks pussas Jyrkii kummää pyysin sitä tekeen niin. Jyrki oli niin estoinen. Mut varmaan hän oli lopux kiitollinen mulle, et se poikuus sit säily senkin joulun yli. Meitsi muuten sai ne kaikki Jyrkin tyhjät pissetölkit! Toin ne Suomeen ja vein tiätty Alepaan, et siinäki tuli taas säästöö meitsille! Eix ny sais jo avaa lahjat? Vai aamul vasta?