Uupunut mies makaa diskon lattialla

Sau! Just telkuskin eilen kertoivat et suomalaiset on just nyt älyn uupuneita. Et niinku tää pimeys vie voimat. Toikin miäs tos fotos on tod väsynyt.

Mul oli ne synttärijuhlat tos noi pe-la-su, kauheen uupuneita tuntuu olevan kaikki frenditkin niitten jäljiltä. Pikekin vaan nukkuu. Mahtava saldo jäi meitsille: viis pussii Alepaan vietäväx, 22 täyttä pissee plus viiniä ja väkeviä. Et Eken joulu pelastettu, kiitti frendien. Toi Panu-Anneli otti musta vallan siel synttäreillä. Alan olla todella kyllästynyt tähän Panu-Anneliin. On se niin rankkaa. Et jos joku tietää, miten häätää ruumistaan tollanen sivupersoona ni vinkkei otetaan vastaan. Tää Panu-Anneli haluu vaan painii. Tykkää niinku ihmiskontakteista. Se on aina mustelmilla. Tai sit verinaarmuilla. Rakastaa kaikkee ekstremee ja korkeita paikkoja. Kävelee aitojen päällä ja kiipeää puihin. Se juo vaan väkeviä ja pelaa uhkapelejä. Lähinnä pläk tsäkkii. Kerran se söi yhen karaokepupin kaikki lyijykynät. Se haluu olla koira ja murista ja purra. Yhesti Panu-Anneli hankki hämähäkkimiespuvun ja tuli köydellä alas Stadikan tornista. Mää en ois never uskaltanu. Mut Panu-Anneli ei pelkää. Se pääs lehteenkin. Siinä luki, et hämähäkkinainen laskeutui Stadikan tornista. Eli ne ei siel lehes tajunnu, et ei se mikään nainen ollu. Se oli Panu-Anneli. Emmä tiä, luulen et toi Panu-Anneli pitäs saada vekka ja äkkiä.

Mää heräsin lauvantai-aamuna turkki päällä kämpiltäni, otsa oli tarttunu pöytälevyyn. Kielo oli roudannu sinne kaks marsuu jatkoille. Siitä mää en muista mitään, mut aamulla huomasin nää hampuusit. Ja arvatkaa mitä! Selvis, että tää toinen marsu oli se mun sokkotreffini. Se joka ei never ilmestyny paikalle. Että on kyllä siis liian pienet noi marsupiiritkin. No voitte kuvitella, mitä mää sanoin. Niinku Panu-Anneli ois sanonu, ja Panu-Annelihan osaa olla peloittava. "Tämä jätkä lähtee ny täältä ja vähän nopeaa helvettiin". Ja nopeaa se lähtikin. Eli seuraa marsuvaroitus: Varokaa hampuusimarsua! Tuntomerkit: vaalee pitkä hampuusitukka. Oranssi collegetakki. Etunimi Mikko.Syntyjään Lapista. Porttikielto Kallioon annettu siis 9.12.2006 ( tuskin noudattaa.)

No sit siinä Kielon kaa siivoiltiin ja otettii vähän siivouspissee ja löydettiin kermalikööripullo, lipastiin se ja sit Kielon jotain rekkamarsuja tuli sinne ja sit mää lähin vähän karaookkeen ja Kivimies laulo ja Moccekin tuli sinne JII ÄN EE. Mulloli sunnuntaina siinä pikkusen semmonen epätodellinen olo, mentiin sit Mocen kaa pitsalle ja mää olin että mää näytän ihan joltain elähtäneeltä hutsulta ja Mocce sano et säähän näytät aina tolta samalta. En sit tiiä onko se positiivista. Sit ehdin vähäsen elpyä ni toi Tila-Eija tuli kylään ja puhuttiin siinä sitte vähän surullisiakin asioita ja sit ilosia myös. Sit menin lepoon. Et täs niinku tärkeimmät. Ja ai niin sain synttärilahjaks semmosen ihanan pipon! Siinon semmonen kullanvärinen logo! En oo semmosta kellään nähny! Alepassakin ne sano tänä aamuna et onnee ton pipon johdosta. Et vähänkö se on lievän ihana. Se Alepan kassa se Taina ei nimittäin niinku turhista kehu! Et kandee järjestää kyllä noita syntymäpäiväjuhlia, saa pulloja ja lahjoja. Nyt mun täytyy alkaa laatiin ittelleni Joulun Lukujärjestystä. Hirvee homma tutkia noita aikatauluja, et mitkä pupit ja diskot päivystää jouluna. Laitan sit sen mun lukujärjestyksen tänne sivulle, jos joku haluu kopsaa sen ni välttyy siltä aikataulujen kyyläysoperaatiolta.