Treffasin tos noin frendini Savatesuskin. Se pyys mua jonnekkin klupille huomenna. Mää sanoin etten mää oikeen tiiä, ku ei oo tota manii juoda pissee. Äs-Suski sano et ei oteta pissee. Mää olin että enhän mää ny kuivin suin pysty istuun missään. Että pysyn kyllä kotona jossen voi vetää päätä täyteen. Kuka hullu lähtee selvinpäin jonnekkin? Ahistaa pelkkä ajatuskin. Apua. En pysty, en halua. Pitäskö mun mennä vaiks tohon Alepaan kassaneidix ku joutuu täs monta päivää oleen kieli kuivana, en tiä.  Oisin kyl lievän ihana kassamuija. Niilt asiakkailtahan vois pummii sit esim pössee ku niillois kummiski täys aski jos ne just ostais pössee. Ja sixpäkeist vois aina pyytää yhen pullon. Niinku tippii kassaneidille. Ja mäyrist kax putelii. Ei paha. Nymmä alan kirjottaan kirjettä Kurt Wallanderille. Must ois niin ihanaa josse tulis mun luo. Poliisi ja meide. Varmana tultas toimeen, koska mähän oon aina ollu tosi hyvä frendi poliisien ja taksikuskien ka. Ne ymmärtää mua. Syötäs Kurtin ka lämpimii voileipiä, otettas Pladimeerejä ja lähettäs Lepandeerosiin. Vähänkö ne kattos et kuka toi sinipukunen marsu on.